TYÖYMPÄRISTÖ
► Fyysinen työympäristö
► Työvaatetus
► Työn vaarojen arviointi ja selvittäminen
► Henkilönsuojaimet
► Kone- ja laiteturvallisuus
► Työhyvinvointi ja henkinen työsuojelu
Fyysinen työympäristö
Opiskelijalla on oikeus fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseen oppimisympäristöön oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikalla. Työnantaja vastaa työssäoppijan turvallisuudesta samalla tavalla kuin työntekijöiden työturvallisuudesta työpaikalla myös silloin kuin opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998). Työssäoppijan työhön sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja määräyksiä.
Fyysinen työympäristö koostuu seuraavista osista:
• työtilat (rakenteet, talotekniikka)
• sosiaalitilat
• sisäilmasto ja/tai sääolosuhteet (mikroilmasto)
• kulkutiet
• koneet, laitteet, muut työvälineet
• työjärjestelyt (edellisten keskinäinen sijoittelu, aikajärjestelyt)
Työssäoppimispaikalla tulee huomioida myös että työntekijän sekä työhön soveltuvien
• tilojen,
• kulkuteiden,
• koneiden, laitteiden
• materiaalien
• henkilökohtaisten suojavälineiden
tulee olla asianmukaisesti merkittyjä, huollettuja, hoidettuja, asiallisesti sijoitettuja, helposti saatavia ja käyttöohjeilla sekä merkinnöillä varustettuja niin että ne mahdollistavat turvallisen ja terveellisen työnteon.
Lähde: Euroopan työterveys ja työturvallisuusvirasto http://osha.europa.eu
SIVUN ALKUUN...
Työn vaarojen arviointi ja selvittäminen
Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat vaaratekijät. Työnantajalla tulee olla selvitys hallussaan (kirjallisena tai sähköisenä). Työturvallisuuslaki (738/2002) 10 §
Käytännön toteuttaminen ja menettelytavat työpaikalla määräytyvät toimialan, työn luonteen ja työpaikan koon sekä muiden erityispiirteiden mukaan. Jos vaaroja ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Mikäli työn vaarojen arviointi osoittaa, että työstä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen varaa, tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä tai tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu työntekijä.
Huomioon otetaan työ ja työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Pätevyyden ratkaisee työnantaja. Pätevyydellä tarkoitetaan riittävää ammattitaitoa ja kokemusta.
Työssäoppimispaikaksi soveltuvuuden oppilaitoksien tarkastelulista on tarkoitettu niihin tilanteisiin, kun haluttaisiin aloittaa työssäoppiminen työpaikassa, jossa vielä ei ole suoritettu työn vaarojen arviointia. Se ei kuitenkaan korvaa työnantajan lakisääteistä velvoitetta työturvallisuuslain mukaisesta työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisestä ja arvioinnista.
Katso Työturvallisuus työpaikalla -vihko
SIVUN ALKUUN...
_____________________________________________________________________________________________
Kone- ja laiteturvallisuus
Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä.
Työnantaja
• tutustuttaa koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön
• tutustuttaa myös varomääräyksiin sekä työsuojeluun
• opastaa oikeisiin työmenetelmiin ja toimintatapoihin
• valvoo työssäoppijan työn tekemistä
• opastaa ja ohjaa terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi
• antaa opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta.
• perehdyttää työtehtäviin
Työssäoppimisjaksolla tarvittavien työvälineiden, koneiden, laitteiden, henkilönsuojainten käytöstä ja hankinnasta voidaan sopia erikseen työssäoppimissopimuksessa. Työnopastajana tulee olla työn parhaiten hallitseva henkilö, ei välttämättä työpaikkaohjaaja.
Työssäoppijan tulee työnantajalta saamiensa käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti sekä muutenkin ammattitaitonsa ja työkokemuksensa mukaan käyttää oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita sekä niissä olevia turvallisuus- ja suojalaitteita. Työturvallisuuslaki
Koneet- ja laitteet tulee olla CE-merkittyjä. Merkintä on pakollinen mm. sähkölaitteissa, kaasulaitteissa, henkilösuojaimissa, koneissa, osassa rakennustuotteita, telepäätelaiteitta sekä terveydenhuollon laitteissa.
SIVUN ALKUUN...
_____________________________________________________________________________________________
Työvaatetus
Työvaatteessa ei ole erityistä suojausominaisuutta. Se on ammatti- tai työpaikkakohtainen vaatetus, esimerkiksi virkapuku tai univormu tai tietyn ammatin tai työpaikan käyttämä työvaate. Ammattivaatetusta käytetään esimerkiksi terveydenhuollossa, hotelli- ja ravintola-alalla, suurkeittiöissä ja siivousalalla.
Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa. Työturvallisuuslaki
SIVUN ALKUUN...
_____________________________________________________________________________________________
Henkilönsuojaimet
Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida muulla tavoin välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä Työturvallisuuslaki
Suojavaate on henkilönsuojain, joka suojaa
• kemikaaliselta
• mekaaniselta tai
• fysikaaliselta vaaralta tai haitalta
Vaatteen materiaali ja malli valitaan riskinarvioinnin, käyttötarkoituksen ja tarvittavan suojauksen mukaan. Standardit määrittelevät suojavaatetuksen tekniset vaatimukset.
Suojavaatteella tarkoitetaan suojapukua, suojatakkia tai muuta vastaavaa vaatetta jota käytetään suojaamaan omaa vaatetusta (Kunnallisen alan suojavaatesopimus, yleiskirje A5/1997).
Henkilönsuojaimia ovat esimerkiksi
• kypärät
• kuulonsuojaimet
• silmien ja kasvojen suojaimet
• hengityksen suojaimet ja turvavyöt
Oikeanlainen ja sopiva suojavaatetus lisää työviihtyvyyttä, -turvallisuutta ja tuottavuutta.
Lähde: Työterveyslaitos
SIVUN ALKUUN...
_____________________________________________________________________________________________
Työhyvinvointi ja henkinen työsuojelu
Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Työn sujuminen ja aikaansaamisen tunne on olennaista työntekijän hyvinvoinnille.
Turvallinen ja terveellinen työympäristö tukee työn tekemistä ja työntekijää. Työympäristö käsittää sekä fyysisen (tilat, koneet, laitteet, esineet) että sosiaalisen työympäristön (esim. ihmissuhteet). Hyvä työympäristö sosiaalisessa mielessä merkitsee, että ihminen voi tarvittaessa saada apua esimiehiltään ja työtovereiltaan.
Jokainen tuntee työnsä tavoitteet ja vastuut, kokee voivansa hyödyntää vahvuuksiaan ja osaamistaan omassa työssään ja voi tehdä palkitsevaa yhteistyötä kannustavassa ja innostavassa työilmapiirissä.
Hyvin järjestetty ja mitoitettu työ tuntuu mielekkäältä ja sopivan haastavalta, siinä voi oppia uutta ja kehittyä. Henkistä hyvinvointia voidaan edistää poistamalla työstä tai työympäristöstä aiheutuvat vaarat ja muut haitallisesti vaikuttavat tekijät: Esimerkiksi lämpötilalla, valaistuksella, melulla, tärinällä, ilmastoinnilla, säteilyllä ja väreillä on selviä yhteyksiä ihmisen henkiseen ja ruumiilliseen hyvinvointiin.
Jotta työ olisi terveellistä, sitä ei saa olla liikaa eikä liian vähän ihmisen suorituskykyyn nähden. Työ ei saa olla liian vaativaa eikä liian yksinkertaista tai yksipuolisesti rasittavaa. Työntekijöillä pitää olla mahdollisuus itse vaikuttaa työnsä määrään ja aikatauluun.
Lähde: Työhyvinvointi
SIVUN ALKUUN...
